“Pavlova on nimetty venäläisen balettitanssijatar Anna Pavlovan mukaan. Tämä on höyhenen kevyt ja rapea kakku, joka sulaa suussa. Menestys jokaisessa juhlassa, helppo tehdä ja todella upea katsoa. Marenkipohjan voi valmistaa jo aikoja ennen tarjoilua ja säilyttää kuivassa. Juuri ennen tarjolua levität kerman päälle ja koristelet kauden marjoilla. Kermaan voi käyttää tavallista vispikermaa, kermaa maustettuna sitruunalla tai kermaa sekoitettuna vanilja- tai rommikastikkeeseen.”

 Marenkipohja:

4 kananmunan valkuaista / neljästeelusikallinen suolaa / 2,5 dl sokeria / 2 tl maizenaa (maissitärkkelystä) / 1 tl (valkoviini)etikkaa

Täyte (esim):

paketti valmista vaniljavaahtoa/-kermaa / 2 dl kermaa vaahtona / 2 rkl sokeria

Uunnissa n.125 asteessa noin 2 tuntia.

• Laita huoneenlämpöiset munanvalkuaiset puhtaaseen, kuivaan lasi- tai teräskulhoon. Sekoita hitaasti vatkaimella, kunnes saat pehmeää vaahtoa. Lisää nopeutta kunnes vaahdon kuplat ovat tasoittuneet pieniksi. Lisää pienissä erissä sokeri, kun vaahto alkaa jähmettymään. Sekoita reippaalla vauhdilla kunnes seos on pehmeä ja kiiltävä ja sokeri liuennut. Älä sekoita kuitenkaan liian kauan, tai seoksesta tulee rakeinen.
• Kääntele siivilän läpi sekaan maizena ja etikka lusikalla.
• Levitä seos leivinpaperille noin 24cmØ ympyräksi, noin 2,5cm korkeaksi.
• Paista kakkua noin kaksi tuntia kunnes se on rapea ja vaalean kermanruskea. Sammuta uuni, mutta anna kakun jäähtyä uunin sisällä. Ota kakku ulos ja käännä tarjoilualustalle.
• Leivitä kerma kakun päälle, koristele vaikkapa mansikoilla, mustikoilla ja viinirypäleillä ja ripottele tomusokeria päälle.

Loistava, helppo kesäherkku. Kesäavajaisia vietitettiin meillä tänään :)

Mietin vaan, että millaista olisi olla balettitanssija, jonka mukaan tällainen herkku on nimetty… :)

Anna Pavlova 1881-1931

Satun olemaan sitä tyyppiä pitsansyöjä, johon eivät ne tuhannet täyteet tee minkäänlaista vaikutusta. Pitsa pitsana, pihvi pihvinä. Juustoa ja tomaattia sen sijaan saa olla ihan niin paljon kuin haluaa. 

Tänään tein Rucola – pikkutomaattipitsaa, jonka voisin toki nimetä myös Madridin makuiseksi pitsaksi, koska se nyt vaan maistui Madridille ;) Lieneekö syynä oliiviöljy (ne käyttää kaikkeen oliiviöljyä) valkosipuli (-ja valkosipulia), sitruuna vai yleisesti kaikki tuoreet, hyvälaatuiset ja -tuoksuiset raaka-aineet. Vai kenties se tosiseikka, että olin just Madridissa ja se tunkee mun päähäni oli aihe mikä hyvänsä ;)

Taikina (2 pyöreää pitsaa Ø30cm tai koko pelli):

500g vehnäjauhoja / paketti (50g) hiivaa / 1 teelusikallinen sokeria / 4dl huoneenlämpöistä vettä / 2 teelusikallista suolaa / 2 ruokalusikallista oliiviöljyä

Täyte:

200g rucolaa / yksi puntti persiljaa / yhden sitruunan kuori raastettuna / 2 valkosipulin kynttä / 300g pikkutomaatteja / oliiviöljyä paistamiseen / suolaa ja jauhettua pippuria mausteeksi / 100g hienonnettua parmesaania / raastettua mozarellaa

Taikina: Mitta jauhot kulhoon ja tee keskelle kuoppa, johon murennat hiivan. Lisää joukkoon sokeri ja noin desi vettä. Sekoita taikinaksi, niin että osa jauhoista jää reunoille. Peitä muovikelmulla ja anna seistä 15min. Lisää sitten oliiviöljy, suola ja loput vedestä. Vaivaa taikina palloksi ja kohota tunti. Sekoita sitten nopeasti, jaa kahtia ja kauli osa pyöreiksi levyiksi. Laita uuni lämpenemään 250 asteeseen (kiertoilma 230) ja valmistele täyte.

Täyte: Jätä jokunen rukolalehti koristeeksi ja hienonna loput. Hienonna myös persilja ja sekoita se raastetun sitruunan kuoren kanssa: purista sitruunan mehu seoksen päälle. Halkaiset tomaatit kahtia. Ruskista pannulla hienonnettu valkosipuli ja rukola oliiviöljyssä ja lisää rukolaseos sitruuna-seokseen. Jaa seos kahtia ja levitä taikinalevyjen päälle. Ripottele sitten hienonnettu parmesaani, tomaatit ja lopuksi mozarellaraastetta. Paista uunin alimmalla tasolla 10-15 min. ja koristele rukolalla. 

Ohje ei oo Madridista, vaan jostain norjalaisesta naistenlehdestä. Silti.

Maistui täydellisyyttä hipovalle pitsalle saunan jälkeen. Saunan jälkeen! Ekan saunan jälkeen. Meillä on ihan oikea SAUNA!! Wuhuu <3